Affektiivinen empatia, eli tunteiden kautta myötäeläminen, on työelämässä kömpelöä ja kuluttavaa..
Kognitiivinen empatia, toisen saappaisiin astuminen ajattelun avulla, on empatian seuraava taso. Kognitiivista empatiaa voi hyödyntää tilanteessa kuin tilanteessa..
Syvenny aiheeseen...
Taianomainen positiivinen palaute muodostuu vaivannäln arvostamisesta, vaikutuksen ilmaisemisesta ja viestistä.
Tällä kaavalla annat palautetta, joka tukee kasvun mindsettiä, sisäistä motivaatiota ja psykologista turvallisuutta.
Syvenny aiheeseen...
Kuvittele, että teet konsulttiprojektia ja istut pienessä lasiseinäisessä kokouskopissa vihaisen, sinua syyttävän asiakkaan edustajan kanssa. Ilmassa väreilevän jännitteen voi tuntea. Tälle tärkeälle uudelle asiakkaalle toimittamasi ensimmäinen projekti on viivästymässä ja budjetti paisumassa. Syy myöhästymiseen ei ole sinun, mutta sinä joudut selittämään tilanteen asiakkaalle. Asiakkaan asema omassa yrityksessään on uhattuna ja hänen kyvykkyyttään saatta projekti loppuun… Continue reading Kohtaamisen taito, Osa 2: Sinä et ikinä ole syy toisen tunteeseen.
Tämä teksti aloittaa neliosaisen Kohtaamisen taito -blogitekstisarjan. Blogitekstisarjan tavoitteena on ensinnäkin osoittaa, että inhimillinen kohtaaminen on ongelmanratkaisua tärkeämpää, kun palvelemme toisia ihmisiä. Toiseksi blogitekstisarja antaa psykologian teoriaan ja käytäntöön, omaan kokemukseeni ja viisaampien ajatuksiin pohjaavaa tietoa ja tekniikoita kohtaamisen taidon kehittämiseen. Tekstit auttavat sinua kehittämään taitoasi huomioida toisen tunteet, tarpeet ja tarina, jotta voit rakentaa… Continue reading Kohtaamisen taito, Osa 1: Palvele ihmisiä, älä asiakkaita!
Kognitiivinen ergonomian kuvataan usein olevan sitä, että tarpeettomat mieltä rasittavat ärsykkeet poistetaan, jotta voi keskittää kognitiivisen kapasiteettinsa oleelliseen (esim. https://www.ttl.fi/tyontekija/aivot-tyossa/aivojen-hyvinvointi/). Aivotyötä vaativassa tietotyön kontekstissa kognitiivisen ergonomian käsite liitetään keskeytysten, muistin kuormituksen ja yleisesti ”aivokuorman” vähentämiseen. Kognitiivinen ergonomia on paljon enemmän. Varhaisen määritelmän mukaan kognitiivinen ergonomia käsittää sen miten työ vaikuttaa mieleen (mm. työn rakenne, vaatimukset,… Continue reading Hei tietotyötaituri! Näin optimoit kognitiivisen ergonomiasi (Osa 1/2)
Olen hostaamassa erään psykoosiosaston ensimmäistä psykoedukaatioryhmää psykooseista. Ryhmän tarkoitus on jakaa potilaille tietoa psykoosisairauksista sekä mahdollistaa vertaistuellinen ja avoin keskustelu potilaita mietityttävistä aiheista. Olemme valmistautuneet varsin hyvin, mutta lähdemme vetäjäparini kanssa silti vähän epävarmoina ensimmäiseen ryhmäkertaan. Ensimmäisen ryhmäkerran tavoitteena on keskustella siitä, mikä ihme on psykoosi. Alustamme lyhyesti päivän aiheesta ja kysymme potilailta mitä he… Continue reading Tarina: Kun ilmapiirimuotoilu menee mönkään…
Kolmen kuukauden graduni Yhdessä vaiheessa en voinut istua 30min pidempään tietokoneen ääressä kerralla, koska keho oli niin hankala. Olen todella kehno keskittymään ja tylsistyn helposti. Tein kuitenkin graduni kolmessa kuukaudessa. Eikö täsmää? Keskittymisen ja kehon ylikuormituksen vaikeuksien takia olen joutunut etsimään oikoreittejä, luovia ratkaisuja sekä tehokkaita toimintamalleja saadakseni asioita aikaan. Olen hakenut vastauksia työntekemisen psykologiasta,… Continue reading Karsi graduprosessistasi turha aivokuorma ja ahdistus ja keskity olennaiseen
Määrittelen hostaamisen taidokkuutena rakentaa psykologisesti turvallista ilmapiiriä. Hosti on henkilö, joka pyrkii rakentamaan vuorovaikutuksellisesti hedelmällisiä kohtaamisia. Voisikin sanoa, että hosti on vuorovaikutus- ja ilmapiiridesigneri. Hostaaminen on kokonaisvaltaista sosiaalista taidokkuutta ja se rakentuu monenlaisista taidoista, joita yhdistellään tilanteen mukaan muuhun osaamiseen. Tässä tekstissä olen pyrkinyt kristallisoimaan viisautta mestari-hosteilta 9 hostaamisen taitoon, jotta sinä voisit johtajana, kouluttajana,… Continue reading Hostaamisen taidokkuus – näillä 9 taidolla rakennat psykologista turvallisuutta
En itse lue blogeja. En oikeastaan pidä blogeista. Nousee vastustusta kun ajattelen, että tässä mä kirjoitan blogini ensimmäistä tekstiä. Kysyin itseltäni mikä oikeen mättää. Vastutuksen takaa paljastui vaatimuksia, odotuksia ja arvostelua. "Onks mulla nyt oikeesti mitään uutta sanottavaa?" "PITÄÄ olla hyvä nimi ja logo ja designi ja valmiiksi ajateltuna kategoriat teksteille eikä saa käyttää tylsiä… Continue reading Aluksi
